Helsingin Roihupeltoon on syntynyt yli sadan taiteen ja kulttuurin ammattilaisen keskittymä. Taide- ja kulttuuriyhteisö on syntynyt yksittäisten vuokranantajien ja taiteilijoiden ja kulttuurin ammattilaisten itsensä aktiivisuudesta.

Kaikkialla maailmassa taiteilijat ja kulttuuriammattilaiset ovat kekseliäitä valtaamaan tyhjiä tiloja, tekemään taiteen keitaita ja yllättäviä kohtauspaikkoja. Mutta maailman metropoleissa taiteella ja kulttuurilla, taiteilijoilla ja kulttuurin ammattilaisilla on myös merkittävä rooli kaupunkien kehittämisstrategioissa. Kaupungit vaikuttavat siihen, onko taiteilijoilla ja kulttuurin ammattilaisilla koulutusta, työmahdollisuuksia, työ-, harjoittelu-, näyttely- tai esiintymistiloja. Kaupungit ohjaavat taiteen tekemistä ja sen kokemisen saatavuutta ja saavutettavuutta suoran kulttuurirahoituksen lisäksi muun muassa tontinvuokrilla, liikenneratkaisuilla, kaavoituksella, viestinnällä, julkisilla hankinnoilla ja päätöksillä taiteen ja kulttuurin ja yleisön kohtaamispaikoista.

Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki vieraili tutustumassa Roihupellon Taidekorttelit ry:n [http://taidekortteli.fi] taiteilijoiden työhuoneisiin. Samassa yhteydessä oli keskustelutilaisuus, jossa Taidekorttelien jäsenten lisäksi mukana olivat Elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n [https://www.elmu.fi] sekä Taideseura SAVEA ry:n [https://www.facebook.com/studiosavea/] edustajat.

Helsinki on kirjannut vuosina 2021–2025 voimassa olevaan kaupunkistrategiaansa, että ”taide ja kulttuuri ovat hyvän elämän mahdollistaja”[https://www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja-hallinto/strategia-ja-talous/strategia/valinnat-ohjelmat-ja-painopisteet#taide-ja-kulttuuri-ovat-hyvan-elaman-mahdollistaja]. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ammattitaiteilijoiden työn edistämisessä? Ja mitä suunnitelmia kaupungilla on Itä-Helsingin ja erityisesti Roihupellon kehittämiseksi?

Puhetta keskustelussa johdattelee Taidekorttelit ry:n puheenjohtaja Misa Saraste.